Teema

Sosiologisen mielikuvituksen tulevaisuus

JYVÄSKYLÄSSÄ 17.–18.3.2016


C. Wright Millsin ajatus sosiologisesta mielikuvituksesta on puhuttanut ja inspiroinut sosiologeja jo vuosikymmenien ajan, mutta saanut osakseen myös kritiikkiä. Kiihtyvä yhteiskunnallinen muutos on synnyttänyt tarpeen päivittää sosiologisen mielikuvituksen ääriviivoja. Mitä uusia teemoja on otettava huomioon pohdittaessa yksilöiden kokemusten, toiminnan sekä laajempien sosiaalisten rakenteiden ja prosessien välisiä yhteyksiä? Vuoden 2016 Sosiologipäivillä sosiologinen mielikuvitus mielletään luovaksi kyvyksi ja herkkyydeksi löytää ja identifioida uudenlaisia yhteyksiä kunkin aikakauden, yhteiskunnallisen muutoksen ja ihmisten elämänkäytäntöjen välillä.

Esimerkiksi metodologinen nationalismi on nykymaailmassa riittämätön lähtökohta aikaansa herkästi tulkitsevalle sosiologiselle mielikuvitukselle, koska yksilöiden kokemat ongelmat ja haasteet kytkeytyvät yhä enemmän prosesseihin, jotka eivät rajaudu minkään yksittäisen kansallisvaltion sisälle. Globalisaatio ja siihen liittyen esimerkiksi finanssikriisit, erilaiset fundamentalismit ja ympäristöongelmat ovat luoneet uusia haasteita sosiologiselle mielikuvitukselle ja laajentaneet sen rajoja. Tarvitaan paikallisen, kansallisen, alueellisen ja globaalin tason yhdistävää tutkimusotetta. Toinen haaste nykyajan ja tulevaisuuden sosiologiselle mielikuvitukselle on kysymys internetin ja yksilöiden toiminnan sekä yleisemmin elämänhistorian välisestä suhteesta. Millä tavoin internet muokkaa yksilöitä, heidän identiteettejään sekä ajattelu- ja toimintataipumuksiaan? Kolmanneksi voidaan kysyä, miten 1900-luvun puolivälin jälkeen lisääntynyttä epävarmuutta on tuotettu yhteiskunnallisesti ja millaisia seurauksia tällä on ollut yksilöiden vapaudelle ja vastuille.

Sosiologia arvioi myös jatkuvasti omaa luonnettaan ja sosiologisen tiedon tuottamisen ehtoja. Tässäkin sosiologisella mielikuvituksella on potentiaalia avata uusia näkökulmia. Onko ajassamme piirteitä tai kehityssuuntia, jotka voivat uhata tai kaventaa sosiologisen mielikuvituksen tilaa yliopistoissa ja julkisuudessa? Kykeneekö nykyinen nopeatahtinen opiskelu tarjoamaan eväitä sosiologisen mielikuvituksen kehittymiselle, ja millaiset pedagogiset ratkaisut voisivat edistää sosiologisen mielikuvituksen kehittymistä opiskelijoissa? Millaiset historiallis-rakenteelliset kysymykset vaikuttavat yhteiskuntatieteilijöiden uramahdollisuuksiin tai työhyvinvointiin? Miten tieteen rahoitukseen ja sitä kautta tieteen kysymyksenasetteluihin vaikuttavat ulkoiset intressit muokkaavat myös sosiologista mielikuvitusta? Millaisten ehtojen toteutuessa sosiologiselle mielikuvitukselle tai luovuudelle on raivattavissa enemmän tilaa?

Tervetuloa piirtämään uusiksi sosiologisen mielikuvituksen ääriviivoja!


Facebooktwittergoogle_plusmailby feather